blog
arkisto
strangelove
varoitus
Tack och hej
Stumble and fall
Voisiko joku painaa pausea
Isänpäivä
Pudotus ei ole loputon
Marvin's Room
Taas töissä
Anna hyvän kiertää
I've got 21 questions
Iltaa odotellessa
Sinä olet lunta
365.fi - vuosi valokuvina
adoptiomatka
bulimikon ahdistuspäiväkirja vol.2
ei sinutella
hassuja heräämisiä
herkun ilmoitusluontoiset asiat
jemory
kiltti
kotirouvana kiinassa
matkalla uuteen kotiin
muovipussi
nainen ratissa
narkkarista ihmiseksi
olin unohtanut olla minä
pinseri
stello blog
takaisin koulunpenkille
taksitar
tarinaverstas
viistolla pinnalla
yksi kuolema
eilinen reissuni stockkalle oli turha. aamiaiset tiffanylla oli myyty loppuun ja äitini pyytämät tavarat tulevat myyntiin vasta perjantaina. hukutin surunu ostamalla kolme levyllistä abbaa, destiny's childin survivorin ja all saintsin samannimisen levyn. tänäänkin kävin pikaisesti pyörähtämässä hullujen päivillä saadakseni edullisia lakuja. en pidä ollenkaan siitä valtavasta ihmismäärästä, joka stockkalla velloo hullujen päivillä. kaikki tunkevat liian lähelle vaikka ei olisi pakkokaan.
ystäväni p oli kultainen ja kävi katsomassa löytyisikö aamiasta tiffanylla tampereen stockkalta. nyt minullakin on omani, joka tosin vielä on p:llä. pääasia, että sain kuitenkin tuon suloisen audrey-leffan viimein.
tärkeintä on ehkä kuitenkin se, että eilen tosiaan lähdin ulos kämpästäni. kävin viulutunnilla ja lisäksi tein tuon toisen täysin vapaaehtoisen reissun keskustaan. tänäänkin kävin keskustassa balettitunnin yhteydessä. tosin kokoajan kaupungilla ollessani halusin sieltä vain äkkiä pois.
olin hyvin epävarma, että lähtisinkö ylipäätään balettiin. uskoin kuitenkin treenaamisen hieman vapauttavan oloa. oli kyllä ihan ok treenit, erityisesti mukava keskilattiaosuus...mutta mikään ei oikein toiminut. minulla ei ollut ollenkaan niin hyvä olo kuin normaalisti balettitunnilla.
soitin äsken jk:lle, koska halusin puhua jonkun kanssa. yrittää jotenkin simuloida siten sosiaalista elämää. en kuitenkaan tavoittanut häntä ja siihen jäi yritykseni kuulua sosiaaliseen verkostoon nimeltä ihmiskunta. äiti kyllä soitti jossain vaiheessa kysyäkseen monelta tulen huomenna sinne. eipä minulle nykyään paljon kukaan muu soittelekaan kuin äiti.
otin edellispäivänä elämäni ensimmäisen pamin. yhtä tyhjän kanssa. en edes nukahtanut paremmin, koska apuaineena oleva laktoosimonohydaatti sai vatsani kipeäksi. tiedän ihmisten reagoivan pameihin hyvin eri tavalla, mutta olisin nyt odottanut edes jonkinlaista vastetta. ehkä minun pitää kokeilla kahdella.
strangelove, 12.10.2006 21:53
ensimmäiset ei välttämättä hirmuisesti tunnukaan vielä.
selkeämmin vaikutukset näkyy kun on käyttänyt säännöllisesti jonkin aikaa.
tosin siinä vaiheessa kun alkaa tajuta, että ne tosiaan vaikuttavat, on ehtinyt jo addiktoitua jonkin verran.
on se niin hauskaa..
ja hyvä että joku pääsee kodistaan ulos. pelottaa että jos ei olisi töitä niin pysyisin visusti neljän seinän sisällä. onneksi on niin saamaton ettei jaksa edes keikkoja perua, joten jotain tulee tehtyä. vastoin tahtoaankin.
t, 13.10.2006 02:20
sitä täytyy jotenkin aina välillä raahata itsensä ulos. joskus se jopa saattaa hieman piristää. tosin useimmiten vain vahvistaa sitä halua olla omissa oloissaan. toisaalta se pelko, että jää kotinsa vangiksi ajaa toisinaan ulos. eikä siinä ulos menemisessä mitään kamalaa ole, mutta kun siellä ulkona on ihmisiä...
fluoksetiinistakin tulee vieroitusoireita, mutta ne eivät aiheuta riippuvuutta (kuulostaa aluksi hölmöltä, mutta ne on kyllä eri asioita...). ei vaan kiinnostaisi alkaa vetää pameja mitenkään kuuriluontoisesti. olisi kivempi sellainen tarvittaessa käytettävä paniikkipilleri, jolla rentoutuisi ja nukahtaisi.
strangelove, 13.10.2006 02:35
kaipa tuo pamin toimivuus riippuu siitä määrästä. itse koen vaikutuksen vasta kymmenen milligramman pillerillä.
pahimpaan paniikkiin ja ahdistukseen söin ja edelleenkin silloin tällöin syön xanor-nimistä keskushermostoa lamaavaa. niitä ei kyllä kovin usein ainakaan psyk-puolella määrätä, koska ovat helposti psyykkisesti addiktoivia. tk:sta itse aikoinaan sain lääkemääräyksiä noihin. ne tekevät kyllä hommansa, rentouttaa, väsyttää, helpottaa ahdistusta. mutta riippuvuus niihin myös minulla tuli ja siitä oli helvetin vaikea kammeta eroon.
glycerine, 16.10.2006 00:32
ja tietysti myös se vaikuttaa, että millainen johdannainen se on. minullahan ei ole "perinteisiä" diatsepaameja vaan oksatsepaamia. minulla auttoi annostuksen nostaminen - kahdella pamilla sain nukuttua. perjantaina tapaan psykon niin sitten varmaan setvitään yhdessä minun lääkehoidollista puoltani.
strangelove, 16.10.2006 12:59
niin ja onnittelut sekä kiitokset glycerinelle blogini 600. kommentista!
strangelove, 16.10.2006 13:00